Budolajien harrastaminen Suomessa

Japanilaista kulttuuria ja arvomaailmaa ilmentävät budolajit kuvastavat hienosti erilaisia japanilaisia ydinarvoja, kuten henkistä tasapainoa ja kanssakulkijoiden kunnioitusta. Nämä välittyvät budossa hienostuneiksi kehollisiksi liikeradoiksi taistelun siimeksessä, ja niiden rinnalla alati kulkeviksi henkisiksi harjoituksiksi. Kokonaisuus luo tilan aktiiviselle meditaatiolle, joka tarvittaessa kamppailutilanteessa saa muodon pahimpienkin vastustajien kukistavana tekniikan ja tietämyksen kokonaisuutena. Millaisia japanilaisia ydinarvoja budo sitten kuvastaa ja välittää meille suomalaisille?

Klassiseen japanilaiseen kulttuuriin kuten myös tietysti budoon kuuluu sellaisia ydinarvoja, kuin liikkeessä ja muodossa näkyvä ja tuntuva kauneus, korkeat moraaliset ajatukset ja erilaisista hyveistä, kuten vanhemman kokeneemman taistelijan kunnioituksesta kiinni pitäminen aina taistelutilanteen loppuun asti. Tällainen filosofia nähdäänkin budolajeissa sisäänrakennettuun kurinalaisuuteen, jota ajavat moraalit, hyveet ja liikkeen ja muodon kauneuden ylläpitäminen ja hiominen. Budoon elämänfilosofiana kuuluu myös oman maailmankuvan ja minäkuvan aktiivinen kehittäminen. Myös Suomessa lajin harjoittaja sitoutuu kantamaan näitä asenteita harjoittelusalien ulkopuolellakin.

Budolajeja suomalaisille

Modernien budolajien uudelleentulkintoihin kuuluu esimerkiksi aikido, kendo ja judo. Aikidoa kutsutaan niin sanotuksi harmonian budolajiksi. Tämä siitä syystä, että se voidaan sananmukaisesti kääntää “harmonian tieksi”. Judo taas muistuttaa aikidoa pehmeydeltään ja joustavuudeltaan. Judo onkin niin sanottu periksi antamisen taito, jossa hyökkäämisen sijaan keskitytään lähinnä puolustukseen. Kendon tavoitteena on sulauttaa yhteen harjoittelijan energia, tekniikka ja keho. Kendo koostuu sarjasta miekkailutekniikoita, joiden tarkoitus on kehittää harjoittelijan mielen ja kehon välistä koordinaatiota.

Aikidon harrastajia on Suomessa tällä hetkellä jo yli 3000 kappaletta, joista jopa tuhat ihmistä on naispuoleisia. Tämä on hurjasti enemmän kuin missään muussa Suomessa harrastettavassa budolajissa. Itse aikidoseuroja taas löytyy maastamme jo 64 kappaletta ja ne ovat levittäytyneet kattavasti eri puolille Suomea. Judoa Suomessa harjoitetaan vielä aikidoa laajemmin. Vuonna 1958 suomeen perustettiin Suomen judoliitto ry. Tässä liitossa on joinain vuosina ollut jopa 10 000 jäsentä, ja liiton alaisia judoseuroja on tällä hetkellä jopa 123 kappaletta.

Lajissa eteneminen

Kaikkiin budolajeihin kuuluu oma uniikki vyökoejärjestelmänsä. Leireillä näitäkin koetilaisuuksia järjestetään, ja tällä tavoin voi harrastaja myös edetä lajissa. Esimerkiksi aikidossa käytetään vain kahta erilaista vyön väriä. Näihin kuuluu valkoinen ja musta. Näitä vyöarvoja varten harjoittelija arvioidaan esimerkiksi juuri leireillä järjestettävissä niin kutsutuissa graduointitilaisuuksissa. Siellä lajin harjoittaja pääsee todistamaan taitonsa koitoksessa ja ansaitsemaan oman vyönsä.

Judossa vyön värejä on aikidoon verrattuna vähän enemmän: valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja musta. Laji aloitetaan aina valkoisesta vyöstä, ja eteneminen tapahtuu väri kerrallaan. Mustan vyön saavuttaminen ei tarkoita viimeistä etappia, sillä sen jälkeen voi judoka vielä saavuttaa niin sanottuja dan-asteita. Nämä asteet eivät välttämättä näy vyön värissä, mutta korkeampia dan-asteita saavuttaneet voivat pukeutua esimerkiksi puna-valkoiseen tai punaiseen vyöhön. Samoin kun aikidossa, myös judossa vyöarvossa ylenemiseen harrastaja joutuu näyttämään taitonsa erilaisissa graduointitilaisuuksissa.

Vyöjärjestelmä on osa budolajeihin kuuluvaa oppilasarvon käsitettä ja lajin sisäistä hierarkiaa. Yksi lajien alkuperäisistä tarkoituksistahan on itsensä tunteminen ja kehittyminen. Lajeissa mestarin tunnistaakin yleensä korkeatasoisimmasta mustasta vyöstä!

Harrastuksesta ammatti

Kuten missä tahansa urheilulajissa, myös kamppailulajeissa alansa parhaat voivat yrittää saavuttaa elantonsa urheilulla. Tämä vaatii tietenkin vuosien sitoutumista ja ahkeraa harjoittelemista. Kun lajissa on edennyt parhaimpaan mahdolliseen tasoon, ja taskussa on lajin liiton jäsenyys, on mahdollisuudet kovan tason kilpailuihin suuret.

Budolajeista esimerkiksi judo on edustettuna olympialaisissa. Kuten kaikki urheilua vakavasti harrastavat tietävät, menestys ja hyvä sijoitus olympialaisissa takaavat kunnioituksen ja paremmat mahdollisuudet alalla. Mitali olympialaisissa usein varmistaa paikan myös muihin kovan tason kilpailuihin.

Kun alan muut ammattilaiset tunnistavat lahjakkuudet, he ovat valmiita sijoituksiin. Yleisesti ammattiurheilijoiden suurimmat tulonlähteet ovat erilaiset sponsorisopimukset, joita kaikkein alalle pyrkivien kannattaa aktiivisesti yrittää saavuttaa. Valitettavasti Suomi on pieni valtio ja piirit erittäin suppeat, joten kamppailulajia ammatinvalintana miettivän kannattaa selvittää mahdollisuuksia ulkomailla alan isommissa piireissä.

Itsepuolustus Suomen lain silmissä

Minkä tahansa budolajin taitava henkilö voi käyttää arkielämässä hyödykseen oppimiaan taitoja ja tekniikoita. Mitä tahansa urheilua harrastava on tietenkin yleisesti terveempi ja jaksaa arjen askareissa paremmin, mutta kamppailulajeista voi ottaa irti vielä enemmän hyötyä.

Kuka tahansa voi joskus joutua ikävään tilanteeseen, missä omaa terveyttään tai omaisuuttaan joutuu puolustamaan fyysisin keinoin. Tällaisissa tilanteissa erilaisten budolajien tekniikoita osaava voi yllättää hyökkääjän tai hyökkääjät itsensä puolustamisella kamppailulajien tekniikoita käyttäen. Koska useimpien budolajien tekniikka perustuu puolustamiseen tai hyökkäämiseen ensisijassa tekniikkaa, ei voimaa, käyttäen, on itsensä puolustajalla mahdollisuus etulyöntiasemaan.

Suomen laissa terveyttä vahingoittavat teot on tuomittava rangaistuksen uhalla. Joissain tilanteissa niin sanotut vastuuvapausperusteet kuitenkin pätevät, ja näihin voidaan luokitella tilanteet, joissa on kyseessä itsepuolustus eli hätävarjelu. Suomen laki antaa siis mahdollisuuden henkilölle torjua itseään kohtaan tapahtuvat hyökkäykset fyysisin keinoin, jos tilanne sitä vaatii.