Perinteiset arvot pitävät pintansa modernissa budossa

Japanilaisen elämänfilosofian ilmentymänä budo piirtää tämän kaukaisen kansan ydinarvot kokonaisuudeksi kehollisia ja mentaalisia harjoituksia, joita voi harjoittaa niin aktiivisena meditaationa kuin pahimpien vastustajien kukistamiseen. Niin klassisen japanilaisen kulttuurin kuin tämän hurjan taistelulajien sarjan ydinarvoihin kuuluvat kauneus muodossa ja liikkeessä, korkea moraali ja tiukka kurinalaisuus niin elämässä kuin harjoitteluareenalla.

Budossa pyritäänkin aktiivisesti harjoittamaan esimerkiksi oman maailmankuvan ja minäkuvan kehittämistä. Budolajien harjoittajien tulee tietenkin myös soveltaa näitä asenteita niin lajien sisällä kuin niiden ulkopuolella. Kaikkien lajien kuuluu läpäistä harjoittajansa koko elämä, ja arvojen noudattaminen jatkuu lajin aloittamisesta aina harjoittajan omaan kuolemaan saakka. Laji muuntuu niin sanotuksi elämäntavaksi.

Budolajeihin kuuluvan urheilun päämääränä onkin harjoittaa kaikkia siihen kuuluvia opetuksia oman lihasmuistin kautta uudestaan ja uudestaan täydellisyyteen pyrkien kuitenkaan absoluuttista täydellisyyttä koskaan tavoittamatta. Oma inhimillinen puutteellisuus lajissa hyväksytään, mutta kuitenkin pyritään aina parantamaan itseä ja tekniikkaa.

Modernin budon kuri ja meditatiivisuus

Kuten jo varmaan tiedätkin, budoharjoittelun viisi kaikkein keskeisintä käsitettä ovat Ki, joka merkitsee kehoa, Gi tekniikkaa, Ma-ai etäisyyksiä ja Kokoro sydäntä tai mieltä ja meissä kaikissa virtaavaa elämänvoimaa. Nämä käsitteet kuvastavat harjoittajassa sisäänrakennettuja lajin rakenteita. Budoa harjoittava pyrkiikin aktiivisesti juuri näiden osa-alueiden kehittämiseen itsessään ja ennen kaikkea antamaan oppien läpäistä kaikki muutkin elämänsä osa-alueet. Myös ajatuksellisesti ja filosofisesti lajin sisältöjen jakautuminen näihin runollisestikin tulkittaviin osioihin, kehoon, mieleen, tekniikkaan, etäisyyksiin ja elämänvoimaan, on upea vertauskuva japanilaisesta filosofiasta ja elämäntavasta.

Lajeille ominaista on myös siihen sisäänrakennettu meditaatio, joka onkin hyvin olennainen osa näiden lajien harjoittamista. Esimerkiksi: harjoittelu aloitetaan mietiskelyllä, jota seuraa rankat tekniikka- ja voimaharjoitteet, joita taas seuraa meditaatio. Tätä alku- ja loppumeditaatiota kutsutaan ”mokusoksi”. Mokuso-meditaatio ei ole kuitenkaan ainut meditatiivinen ote lajin sisällä, sillä alku- ja loppumeditaation keskellä tapahtuvat rajut ja kurinalaiset tekniikkaharjoitukset ovat nimittäin itse meditaatiota parhaimmillaan. Näiden harjoitusten, jotka vaativat täyttä tietoista läsnäoloa, avulla saa häiritsevät ajatukset helposti ulos tajunnasta.

Lajit mukautuvat yhteiskunnan kysyntään

Nykypäivänä kiireinen ja ennen näkemättömän suorituskeskeinen nyky-yhteiskunta on toivottanut meditatiiviset harjoitukset tervetulleeksi. Vaikka japanilaisten kamppailulajien harrastajien lukumäärä on kasvanut vuosien saatossa, ei niiden määrä vedä vertoja vallitsevalle mindfulness- ja joogabuumille. Meditoinnilla saavutetaan kaivattu rauha ja levollinen mieli. Kuntosaleilla ja muilla liikuntaklubeilla tarjotaan erilaisia rauhoittumiseen ja mietiskelyyn liittyviä kursseja, ja joogan erilaiset muodot ovat nostaneet päätään. Terveys- ja hyvinvointiasiantuntijat tuomitsevat stressin yhtenä vakavimmista erilaisten sairauksien aiheuttajista ja suosittelevat kilpaa erilaisia mindfulness-harjoituksia sen selättämiseksi.

Kun kiire ja suorituskeskeinen uraelämä on maailmanlaajuisesti jo miltei itsestäänselvyys, ovat erilaiset meditaatioon liittyvät harrastuksetkin nousseet sen rinnalle jopa muodikkaaksi stressin selättäjäksi. Erityisesti kaupunkilaiset nuoret aikuiset kuluttavat liikuntasalien joogakurssien lattioita tiuhaan tahtiin luodakseen vastapainoa kiireiselle elämäntyylilleen.

Itsepuolustustaidot korostuvat nykyaikana

Liekö syynä kasvanut turvattomuuden tunne tai halu ottaa tapahtumien kulku omiin käsiinsä, naisten osallistumisprosentti erilaisille itsepuolustuskursseille on kohonnut. Moderni nainen ei piiloudu miehen selän taakse, vaan haluaa pystyä vaikuttamaan uhkaaviinkin tilanteisiin aktiivisena osallistujana. Japanilasten lajien tuoma rauha ja kyky taltuttaa kookkaampi ja painavampi vastustaja tekniikalla ilman tarvittavaa lihasmassaa tai suurta kokoa onkin oiva keino erityisesti naisille tuntea itsensä voimakkaaksi ja turvalliseksi jopa uhkaavissakin tilanteissa.

Japanilaisten budolajien perimmäinen tarkoitus on sodankäynti ja taistelu. Sen takia jopa erilaisia budolajeja yhdistämällä on pystytty luomaan itsepuolustukseen tarvittavia liikkeitä, joilla vastustaja pystytään taltuttamaan ilman suurempaan voimankäyttöä oikeaa taktiikkaa käyttäen. Budolajeihin vahvasti liittyvä mielen kontrolloiminen on myös tärkeä osa itsepuolustusta vaativien tilanteiden kontrolloimisessa.

Budolajit nykypäivänä ja modernit mestarit

Ikivanhoja japanilaisia budolajeja ja niiden filosofiaa on modernissa yhteyskunnassa lainattu moniin muihinkin tarkoituksiin. Kehon ja mielen hallinnan filosofiaa pystytään käyttämään niin meditaatiossa kuin myös itsensä puolustamisessa. Vaikka budolajit ja niiden oppi ovat jo ikivanhoja perinteitä, ei lajeja itsessään ole unohdettu nykypäivän yhteiskunnassa. Jos aikaisemmin budon perimmäinen tarkoitus oli sodankäynti ja otteleminen ennen kaikkea itseään varten, kuuluu näiden lisäksi nykypäivänä lajeihin olennaisesti myös kilpaileminen.

Esimerkiksi judo ja karate ovat eräitä maailman suosituimmista kamppailulajeista, ja lajien parissa järjestetään lukuisia kilpailuja. Vaikka kilpailuissa olennainen osa onkin vastustajan voittaminen, on esimerkiksi karateen parissa järjestetty yksilökilpailuja, joissa tuomaristo arvostelee tekniikkaa ja liikkeiden näyttävyyttä. Budolajeista ainakin judo on myös esimerkiksi edustettuna kerran neljässä vuodessa järjestävissä olympialaisissa.

Vaikka budolajit ovat lähtöisin japanista, on niiden harrastajia nykypäivänä ympäri maailmaa. Maailman parhaat karatet tai judokat eivät myöskään ole japanilaisia, vaan näitä tunnettuja kamppailulajien mestareita tulee ympäri maailmaa. Kuuluisimpia nimiä ovat esimerkiksi hongkongilainen Jackie Chan ja amerikkalainen Bruce Lee, jotka kumpikin valloittivat myös elokuvien valkokankaat taistelutaidoillaan. Urheilupiireissä esimerkiksi vuoden 2016 kesäolympialaisissa palkintopallit valloittivat judokat niin Etelä-Koreasta kuin myös Yhdysvalloista, Ranskasta ja Saksasta.