Judo tarjoaa fyysistä kuntoa ja henkistä kasvua

Lajina judo on monipuolinen, teknistä taituruutta ja älyä vaativa kamppailulaji. Judon perusperiaatteisiin kuuluu vastustajan voiman ja massan hyödyntäminen. Lajin ajatusmaailmaa kuvaavat näkemykset maksimaalisen tehon periaatteesta, mikä tarkoittaa taitoa käyttää voimaa vain tilanteen vaatiman määrän verran. Sen lisäksi periaatteisiin kuuluvat joustavuuden sekä yhteisen hyvän periaatteet, joiden mukaisesti toisten tarkoituksellista vahingoittamista vältetään. Käytännössä judon tekniikat koostuvat heitoista, sidonnasta, kuristuksista ja käsilukoista. Sääntöjä lajin oikeaoppiseen suorittamiseen on paljon, joten harrastajaltaan se vaatii malttia ja perehtymistä fyysisen suorittamisen lisäksi.

Judo on saanut alkunsa 1880-luvun Japanissa kasvatustieteilijä ja ju-jutsumestari Jigoro Kanon alettua muokkaamaan jo olemassa olevista kamppailulajeista uutta lajia. Kanon tarkoituksena oli kehittää laji, jossa harjoitteita voitaisiin suorittaa täydellä teholla ilman loukkaantumisen riskiä. Lisäksi ajatuksena oli kasvattaa uuden lajin harrastajien henkistä kasvua sekä kehittymistä ihmisenä.

Judo levisi Japanin ulkopuolelle lajin harrastajien kiertäessä maailmaa haastamassa voitokkaasti muun muassa painijoita ja nyrkkeilijöitä. Vuonna 1964 judo valittiin olympialajiksi Tokion kisoihin. Suomessa lajiin tutustuttiin 1950-luvulla.

Judo urheilulajina

Liikuntana judo sopii kaikille, sillä monipuolisena lajina se mukautuu harrastajansa mukaan. Judotekniikoita on niin paljon, että jokainen voi löytää niistä itselleen sopivimmat ja harrastaa omien vahvuuksiensa ja ominaisuuksiensa puitteissa. Harrastuksena judo on paljon muutakin kuin pelkkää taistelua. Harjoitukset koostuvat voimaa, ketteryyttä ja koordinaatiokykyä kehittävistä harjoituksista ja varsinaisia judotekniikoita opetellaan vasta judon ominaisuuksiin kuuluvien muodollisuuksien sekä alkulämmittelyiden jälkeen. Fyysisen kunnon lisäksi judo kasvattaa harrastajaansa myös henkisesti, joten monipuolisen lajin nimike on varmasti oikeutettu.

Olympialajiksi judo nousi japanilaiselle lajille sopivasti Tokion olympialaisiin vuonna 1964. Vakituiseksi olympialajiksi se tosin nousi vasta 1972. Judossa kilpaillaan seitsemässä eri painoluokassa ja naiset ja miehet omissa sarjoissaan. Aluksi painoluokkia ei ollut, mutta 1960-luvulla huomattiin kilpailijan painon vaikutukset, jolloin luotiin kolme painoluokkaa sekä avoin luokka. Viimeksi mainittu avoin luokka poistettiin olympialaisista vuoden 1984 jälkeen, jolloin painoluokkia oli jo nykyinen määrä. Olympialajien joukossa judo on kansainvälisen liiton jäsenmaiden lukumäärällä mitattuna viidenneksi suurin laji.

Judo ja henkinen hyvinvointi

Judossa yksi tärkeimmistä asioista on henkinen kasvu, johon harjoittelussa jatkuvasti pyritään. Tätä tukevat lajin periaatteet, jotka ovat maksimaalisen tehon periaate, yhteisen hyvän periaate sekä joustavuuden periaate. Maksimaalinen teho tarkoittaa sitä, että voimaa käytetään sopivassa määrin ja vähäkin voima hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteisen hyvän periaate tarkoittaa toimimista toisia kunnioittaen. Joustavuuden periaatteen mukaan judoka toimii älykkäästi, vastustajan tasoon oman toimintansa suhteuttaen. Oikea judoka suhtautuu nöyrästi myös kilpakumppaneihin, eikä vyön arvo estä kunnioittamista esimerkiksi alemman vyön haltijaa.

Judon periaatteet sopivat ohjenuoraksi kenelle tahansa. Judokoille lajin periaatteet seuraavat mukana myös tatamin ulkopuolella, joten harrastajien ominaispiirteisiin pitäisi kuulua kaikilla elämän osa-alueilla hyvät käytöstavat ja toisten kunnioittaminen. Lajina judo on myös sosiaalinen, sillä sitä harjoitellaan aina yhdessä toisten kanssa. Henkistä kasvua koetellaan judossa varsinkin otteluiden yhteydessä, sillä lajin ajatusmaailman mukaisesti myös tappiotilanteessa omaan suoritukseen pitäisi voida olla tyytyväinen, mikäli on antanut kaikkensa ja oppinut uutta. Pyrkimyksenä on kasvaa lujatahtoiseksi ja periksi antamattomaksi.

Judo pedagogisena lajina

Kun lajin kehittäjä on pedagogi, on selvää, että judon taustalla on paljon kasvatuksellisia oivalluksia. Tärkein judoon liittyvä ajatus on sen kehittäjän Jigoro Kanon näkemys siitä, että ennen varsinaisen kamppailutekniikan tekemistä tärkeintä on saada vastustajan tasapaino horjutettua. Tämän sekä jo aiemmin mainittujen judon periaatteiden perusteella voi älykkyyden tulkita olevan erittäin olennainen osa judossa menestymistä. Kuten judossa, myös muussa elämässä ajattelu ennen toimintaa on oppi, jota noudattamalla judon lopullinen päämäärä, yhteinen hyvä ja yhteiskunnan kehittyminen toteutuu.

Käytännön tasolla judon harrastajille harjoitukset ovat erittäin opettavaisia hetkiä. Judo on muodollinen laji, jossa tehdään alkukumarrukset ja harjoitusten lopuksi loppukumarrukset. Ulkoisesti kumarrukset merkitsevät harjoituksen alkamista tai päättymistä, mutta syvemmältä merkitykseltään ne kertovat lajin sekä muiden ihmisten arvostuksesta. Judon harrastaminen vaatii keskittymiskykyä ja ulkoisen maailman sulkemista pois mielestä harjoittelun ajaksi, mikä edesauttaa välttämään vahinkoja ja loukkaantumisia. Judo opettaa kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita, lisää yhteisöllisyyttä ja ennen kaikkea kunnioittamaan kanssaihmisiä niin tatamilla kuin sen ulkopuolellakin.

Judo Suomessa

Suomessa judo on alkanut kasvattaa suosiotaan 1950-luvulla, vaikka lajin perustaja kävi maassa jo vuonna 1890 esittelymatkalla saamatta silloin juurikaan suosiota. 1960-luvulla perustettiin ensimmäinen judoseura, jota ennen toimintaa oli määritellyt ainoastaan judoliitto. Seuratoiminta on vuosien saatossa kasvattanut judosta yli 120 seuran ja noin 12500 harrastajan lajin, joten kyseessä on hyvin suosiota niittänyt kamppailulaji. Ensimmäinen arvokisoissa menestynyt suomalainen oli vuonna 1977 nuorten EM-pronssin taistellut Juha Vainio ja Euroopan mestaruustasolla Suomi on vuosien saatossa pärjännyt mallikkaasti.

Kunnioitus, äly ja hyvät käytöstavat

Judo on monipuolinen, jokaiselle soveltuva urheilulaji, joka kehittää harrastajassaan niin fyysistä kuin henkistäkin puolta. Judon perusperiaatteisiin kuuluvat arvot ovat soveltuvia myös tatamin ulkopuolelle jokapäiväisen elämän ohjenuoriksi. Toisten ihmisten kunnioittaminen, hyvät käytöstavat ja älyn käyttäminen ovat asioita, joita judokat noudattavat ja joista jokainen meistä voi ottaa oppia arkeemme. Judo on maailman suosituimpiin taistelulajeihin kuuluva urheilumuoto ja Suomessa sen parissa harrastavat yli kaksitoistatuhatta ihmistä pääsevät nauttimaan fyysisten taitojen lisäksi myös judon tarjoamasta henkisestä kasvusta.